Vapaalle

Heivaanhei kaikille tasapuolisesti.

Hiljaista on pidellyt, mitähän oikein kirjoittelin viimeksi.. Ainiin. Ajattelin oviksen olevan tuloillaan. Kyseisen viikon torstaina, siis kp 16, sain vahvahkon viivan testiin - tulkitsin kuitenkin negatiiviseksi ja ajattelin että perjantaina sieltä sitten plussa tulee. No, ei tullut vaan selkeästi vaaleampi viiva, joka sitten vaaleni kokonaan pois parin päivän päästä. Tikuttelun perusteella siis oletan oviksen olleen kp 18.

MUTTA: Torstaina sain seurakseni ikävän flunssan, joka tuli sitten aika rajunakin päälle. Kesti koko viikonlopun. Tässä kierrossa mittailin aamulämpöjäkin, jotka eivät ole mihinkään noussut. Tasaisen varmaa 36,1-36,3 koko ajan, ja nyt on jo kp 24. Oletan siis, että tuo flunssa torppasi mun ovulaation ja sitä ei koskaan tapahtunutkaan. Miten hienoa!? Olin sen(kin) takia vähän huonolla mielellä alkuviikosta. Ja sen takia, että meillä ei oo seksiä tarpeeksi usein. Sekin on ihan vitun hienoa. Itsehän siihen asiaan eniten vaikuttaa, mutta kun ei vaan riitä paukut ja uni vie liian usein voiton.

Tosi aktiivista tää meidän yrittäminen ylipäätään! Varmaan kinä ei oo osunu ajotukset kunnolla kohilleen (siis niin että olis talletuksia tehty vaikka päivä tai pari ennen ovista ja sit vielä ovispäivänä). Aina tulee liian pitkä tauko ennen ovista ja sit ovispäivänä on jotenkin liian pakkopullaa ja aina ei sit ees onnaa. Voi jumalauta miten vaikeeta ja mulla on sulattelemista asian kanssa....

Sitä ajatustyötä kai tässä tällä viikolla oonkin tehnyt että jos vaan antais olla. Kokonaan. Ihan niin ettei kyttäis mitään tikkuja tai lämpöjä tai päiviä. Voisin merkata kalenteriin sen päivän kun menkat alkaa, ei mitään muuta. Voitte varmaan kuvitella miten helppoa tuo mulle ois? Viimesen vuoden oon halunnut olla tasan tarkkaan päivälleen tietoinen siitä, koska ovis on ollut vai onko ollut. Siitä, miten pitkä kierto on ollut ja kaikkea muuta. Siitä, miten ajoitus osuu kohdilleen. Mutta aikasemmin siitä ei ollutkaan mitään haittaa, kun yritys ei ollut vielä päällä. Ajattelin että sitten kun yritys alkaa niin ei tarvitse niin kyttäillä, että kierto olisi tasoittunut ja ei tarvitsisi sillä mieltä vaivata. Vaan toisin meni. Nyt tuosta kyttäilystä on tullut "pakkomielle" ja aiheuttaa ainoastaan haittaa. Jos vaan lopettaisin.

Niin. Mitä jos vaan lopettaisin? Voisin ainakin yrittää lopettaa. Antaa lapsen tulla jos on tullakseen. TJOT. Ihan hemmetin vaikeaa ainakin näin ajatuksen tasolla. Katsotaan miten käy. Saattaapi olla aika hiljaista täällä.

Näihin tunnelmiin, meikäläinen lähtee tänään kahden viikon lomille ja palaa sorvin ääreen vasta loppiaisen jälkeen.

Rauhallista Joulua juuri sinulle!

Viikonloppuna askarreltiin joulukortteja, leivottiin eri mallisia joulutorttuja, tehtiin lisää piparkakkutaikinaa ja suunniteltiin piparkakkutalon toteutusta - tänään pitäisi toteuttaa. Toivottavasti vain jaksan vielä koulun jälkeen. Pakko kyllä jaksaa kun eihän tässä ole enää kuin kaksi viikkoa aikaa nauttia siitä! Tai oikeastaan kyllä vähän pidempään, meillä kotona on ollut tapana että loppiaisena vasta rikotaan piparkakkutalo. Kuitenkin, hyvä se nyt olis tehdä niin olis sitten tehtynä! Tulipa käytyä siellä koiranäyttelyssäkin eilen. Ei ollut koira parhaimmillaan, mutta oli kuitenkin mukava käydä. Kotiin tultiin julkisilla ja voi niitä ihania "kato, söpö koila!"-huudahduksia mitä lapsien suusta pääsi meidän koissun nähdessään.. :)

Kp 13 menossa ja parina päivänä nippaillut alamahassa, ovis siellä toivottavasti kolkuttelee. Vielä ei kuitenkaan muita merkkejä havaittavissa.

Ei nyt oikein runosuoni syki!