Eilen kirjotin, että ei tunnu kauheita kipuja.
Tuntui sittenkin.
Yhden aikaan iltapäivällä otin buranan ja 10 min päästä toisenkin, ei mitään vaikutusta ja kipu vain paheni. Odottelin kuitenkin jonkun puolisen tuntia, istuskelin kaksinkerroin ja melkein jouduin käydä oksentamassakin. Soitin sitten miehelle että käy kotona hakemassa toista lääkettä. Soitti parin minuutin päästä että eiköhän tyttö lähetä kotio. Kävi sitten viemässä mut kotiin ja mä itkin tuskissani sänkyyn asti. Nappasin sitten siinä panadolin, joka alkoikin vaikuttaa 5 min kuluessa, jonka jälkeen nukahdin melkein saman tien. Mies lähti takasin töihin ja meikä nukkui neljä tuntia putkeen. Illalla nukkumaan käydessä rupes taas vähän kipuilemaan ja otin lisää panadolia, että sain unen päästä kiinni.
Nyt olo ihan jees, mutta kyllä kuulkaa säikäytti! Gynelle aika varattu ens viikon lopulla, joku tolkku tähän täytyy nyt saada kun ihan yhtäkkiä meni kuukautiskivut näin pahaksi.. Jos ei löydy syytä niin saanpahan kunnon lääkkeet, että voin olla töissä.
Löytyykö muita kuukautiskipuilevia?
tiistai 26. kesäkuuta 2012
maanantai 25. kesäkuuta 2012
Kiertoja
Noniin, nyt on tasan kymmenen kiertoa takana ehkäisyrenkaan pois jättämisestä (tai oikeastaan kierto nro 11 ei ole vielä kunnolla lähtenyt käyntiin, mutta eiköhän tämä tästä...). Mitä olen huomannut? Että ei tosiaan kaikilla tasoitu kierto puolen vuoden sisällä, eikä varmaan näillä näkymin vuodenkaan.
Kiertojen pituus on vaihdellut 24:stä päivästä aina 38:aan. Keskiarvo tällä hetkellä 29 päivää. Luteaalivaihe vaihdellut viidestä yhteentoista päivää, aina ovis ei ole ollut selkeästi havaittavissa. Juuri loppuneessa kierrossa tikutin ovista kp 18-23 - ei mitään. Tuon jälkeen ovis tuskin on ollut, koska kierron pituudeksi tuli vain 26 päivää. Laskeskelin, että jos ovis on ollut viimeistään tuolloin kp 18 (eli plussa ois tullut kp 17), niin luteaalivaihe on ollut vähintään kahdeksan päivää. Sillä saralla siis hieman edistystä tapahtunut normaalimpaan suuntaan. Täytynee ens kierrossa tikutella jo aikaisemmin, jos sais oviksen kiinni. Lämpöjäkin vois taas joskus mittailla, niistä ja ovistesteistä yhdessä näyttää kuitenkin sen luotettavimman tuloksen saada. Oviskipuilutkin on kadonneet niin en yhtään oo varma milloin se tapahtuu...
Kahden viime kierron lopussa on alkanut ärsyttävä vaiva, tiputtelu/tuhruttelu kaksi päivää ennen menkkojen alkamista. Mistä lie johtuu?? Varmaan jotain tekemistä tuon lyhyen luteaalivaiheen kanssa - kenties keltarauhashormonin puutetta?? Viimeiset menkat oli ihan erittäin kivuliaat (ei varmaan kuitenkaan vetele vertoja oikeasti kivuliaille, mutta minulle oli epätavallista), jouduin napsimaan 400 mg buranaa ja 1g panadolia yhdessä päivän ajan ja toisena vielä pelkkää buranaa, että kivut pysyivät poissa. Vielä nämä menkat eivät ole sellaisesta antaneet merkkejä, ja toivottavasti kivut pysyykin poissa. Pieniä tuntemuksia on mahassa, mutta se on normaalia.
Vielä yksi huomaamani seikka, vuodon määrä on vähentynyt kyllä radikaalisti aikaisemmasta. Ennen oli normaalia, että vuotoa riitti viideksikin päiväksi, nyt juuri ja juuri kahdeksi ja lisäksi pari päivää tuhruttelua kunnon vuodon jälkeen. Ihan hyvä sinänsä, mutta kielii varmaan limakalvon ohuudesta tai jostain...
Eilen illalla pyörin sängyssä ja mietin tätä kiertosekoilua ja ajattelin, että pitäisikö sitä vaan käydä gynellä juttelemassa asiasta/asioista. Papa-koe pitäisi joka tapauksessa taas käydä ottamassa ja samalla kai voisi tarkistaa, että kaikki kunnossa tai jos ei ole, niin mikä mättää ja missä ja miten kannattaa edetä sitten, kun yritys tulee ajankohtaiseksi. Että tarvisiko heti suosiolla jotain lääkitystä tukemaan kierron säännöllisyyttä ja parempia olosuhteita onnistumiselle. Mietin sitäkin, että jos nyt oltais aktiivisesti yritetty lähes vuosi, mikä olisi lopputulos? Jossittelu ei oo hyvästä tietenkään, mutta väkisin on semmonen olo, että tuskin tässä tilanne kummosempi olisi. Lyhyt luteaalivaihe tuskin olisi antanut tilaa kiinnittymiselle ja mikäli keltarauhashormonia ei ole riittävästi niin ehkä aikainen keskenmenokaan ei olisi ollut epätavallista.... Tiedä häntä, ei auta murehtia etukäteen. Sen kun vaan yön pikkutunteina muistais.. :)
Kiertojen pituus on vaihdellut 24:stä päivästä aina 38:aan. Keskiarvo tällä hetkellä 29 päivää. Luteaalivaihe vaihdellut viidestä yhteentoista päivää, aina ovis ei ole ollut selkeästi havaittavissa. Juuri loppuneessa kierrossa tikutin ovista kp 18-23 - ei mitään. Tuon jälkeen ovis tuskin on ollut, koska kierron pituudeksi tuli vain 26 päivää. Laskeskelin, että jos ovis on ollut viimeistään tuolloin kp 18 (eli plussa ois tullut kp 17), niin luteaalivaihe on ollut vähintään kahdeksan päivää. Sillä saralla siis hieman edistystä tapahtunut normaalimpaan suuntaan. Täytynee ens kierrossa tikutella jo aikaisemmin, jos sais oviksen kiinni. Lämpöjäkin vois taas joskus mittailla, niistä ja ovistesteistä yhdessä näyttää kuitenkin sen luotettavimman tuloksen saada. Oviskipuilutkin on kadonneet niin en yhtään oo varma milloin se tapahtuu...
Kahden viime kierron lopussa on alkanut ärsyttävä vaiva, tiputtelu/tuhruttelu kaksi päivää ennen menkkojen alkamista. Mistä lie johtuu?? Varmaan jotain tekemistä tuon lyhyen luteaalivaiheen kanssa - kenties keltarauhashormonin puutetta?? Viimeiset menkat oli ihan erittäin kivuliaat (ei varmaan kuitenkaan vetele vertoja oikeasti kivuliaille, mutta minulle oli epätavallista), jouduin napsimaan 400 mg buranaa ja 1g panadolia yhdessä päivän ajan ja toisena vielä pelkkää buranaa, että kivut pysyivät poissa. Vielä nämä menkat eivät ole sellaisesta antaneet merkkejä, ja toivottavasti kivut pysyykin poissa. Pieniä tuntemuksia on mahassa, mutta se on normaalia.
Vielä yksi huomaamani seikka, vuodon määrä on vähentynyt kyllä radikaalisti aikaisemmasta. Ennen oli normaalia, että vuotoa riitti viideksikin päiväksi, nyt juuri ja juuri kahdeksi ja lisäksi pari päivää tuhruttelua kunnon vuodon jälkeen. Ihan hyvä sinänsä, mutta kielii varmaan limakalvon ohuudesta tai jostain...
Eilen illalla pyörin sängyssä ja mietin tätä kiertosekoilua ja ajattelin, että pitäisikö sitä vaan käydä gynellä juttelemassa asiasta/asioista. Papa-koe pitäisi joka tapauksessa taas käydä ottamassa ja samalla kai voisi tarkistaa, että kaikki kunnossa tai jos ei ole, niin mikä mättää ja missä ja miten kannattaa edetä sitten, kun yritys tulee ajankohtaiseksi. Että tarvisiko heti suosiolla jotain lääkitystä tukemaan kierron säännöllisyyttä ja parempia olosuhteita onnistumiselle. Mietin sitäkin, että jos nyt oltais aktiivisesti yritetty lähes vuosi, mikä olisi lopputulos? Jossittelu ei oo hyvästä tietenkään, mutta väkisin on semmonen olo, että tuskin tässä tilanne kummosempi olisi. Lyhyt luteaalivaihe tuskin olisi antanut tilaa kiinnittymiselle ja mikäli keltarauhashormonia ei ole riittävästi niin ehkä aikainen keskenmenokaan ei olisi ollut epätavallista.... Tiedä häntä, ei auta murehtia etukäteen. Sen kun vaan yön pikkutunteina muistais.. :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)