Vedetääs hieman takaisin

Eilen kirjotin, että ei tunnu kauheita kipuja.

Tuntui sittenkin.

Yhden aikaan iltapäivällä otin buranan ja 10 min päästä toisenkin, ei mitään vaikutusta ja kipu vain paheni. Odottelin kuitenkin jonkun puolisen tuntia, istuskelin kaksinkerroin ja melkein jouduin käydä oksentamassakin. Soitin sitten miehelle että käy kotona hakemassa toista lääkettä. Soitti parin minuutin päästä että eiköhän tyttö lähetä kotio. Kävi sitten viemässä mut kotiin ja mä itkin tuskissani sänkyyn asti. Nappasin sitten siinä panadolin, joka alkoikin vaikuttaa 5 min kuluessa, jonka jälkeen nukahdin melkein saman tien. Mies lähti takasin töihin ja meikä nukkui neljä tuntia putkeen. Illalla nukkumaan käydessä rupes taas vähän kipuilemaan ja otin lisää panadolia, että sain unen päästä kiinni.

Nyt olo ihan jees, mutta kyllä kuulkaa säikäytti! Gynelle aika varattu ens viikon lopulla, joku tolkku tähän täytyy nyt saada kun ihan yhtäkkiä meni kuukautiskivut näin pahaksi.. Jos ei löydy syytä niin saanpahan kunnon lääkkeet, että voin olla töissä.

Löytyykö muita kuukautiskipuilevia?

Kiertoja

Noniin, nyt on tasan kymmenen kiertoa takana ehkäisyrenkaan pois jättämisestä (tai oikeastaan kierto nro 11 ei ole vielä kunnolla lähtenyt käyntiin, mutta eiköhän tämä tästä...). Mitä olen huomannut? Että ei tosiaan kaikilla tasoitu kierto puolen vuoden sisällä, eikä varmaan näillä näkymin vuodenkaan.

Kiertojen pituus on vaihdellut 24:stä päivästä aina 38:aan. Keskiarvo tällä hetkellä 29 päivää. Luteaalivaihe vaihdellut viidestä yhteentoista päivää, aina ovis ei ole ollut selkeästi havaittavissa. Juuri loppuneessa kierrossa tikutin ovista kp 18-23 - ei mitään. Tuon jälkeen ovis tuskin on ollut, koska kierron pituudeksi tuli vain 26 päivää. Laskeskelin, että jos ovis on ollut viimeistään tuolloin kp 18 (eli plussa ois tullut kp 17), niin luteaalivaihe on ollut vähintään kahdeksan päivää. Sillä saralla siis hieman edistystä tapahtunut normaalimpaan suuntaan. Täytynee ens kierrossa tikutella jo aikaisemmin, jos sais oviksen kiinni. Lämpöjäkin vois taas joskus mittailla, niistä ja ovistesteistä yhdessä näyttää kuitenkin sen luotettavimman tuloksen saada. Oviskipuilutkin on kadonneet niin en yhtään oo varma milloin se tapahtuu...

Kahden viime kierron lopussa on alkanut ärsyttävä vaiva, tiputtelu/tuhruttelu kaksi päivää ennen menkkojen alkamista. Mistä lie johtuu?? Varmaan jotain tekemistä tuon lyhyen luteaalivaiheen kanssa - kenties keltarauhashormonin puutetta?? Viimeiset menkat oli ihan erittäin kivuliaat (ei varmaan kuitenkaan vetele vertoja oikeasti kivuliaille, mutta minulle oli epätavallista), jouduin napsimaan 400 mg buranaa ja 1g panadolia yhdessä päivän ajan ja toisena vielä pelkkää buranaa, että kivut pysyivät poissa. Vielä nämä menkat eivät ole sellaisesta antaneet merkkejä, ja toivottavasti kivut pysyykin poissa. Pieniä tuntemuksia on mahassa, mutta se on normaalia.

Vielä yksi huomaamani seikka, vuodon määrä on vähentynyt kyllä radikaalisti aikaisemmasta. Ennen oli normaalia, että vuotoa riitti viideksikin päiväksi, nyt juuri ja juuri kahdeksi ja lisäksi pari päivää tuhruttelua kunnon vuodon jälkeen. Ihan hyvä sinänsä, mutta kielii varmaan limakalvon ohuudesta tai jostain...

Eilen illalla pyörin sängyssä ja mietin tätä kiertosekoilua ja ajattelin, että pitäisikö sitä vaan käydä gynellä juttelemassa asiasta/asioista. Papa-koe pitäisi joka tapauksessa taas käydä ottamassa ja samalla kai voisi tarkistaa, että kaikki kunnossa tai jos ei ole, niin mikä mättää ja missä ja miten kannattaa edetä sitten, kun yritys tulee ajankohtaiseksi. Että tarvisiko heti suosiolla jotain lääkitystä tukemaan kierron säännöllisyyttä ja parempia olosuhteita onnistumiselle. Mietin sitäkin, että jos nyt oltais aktiivisesti yritetty lähes vuosi, mikä olisi lopputulos? Jossittelu ei oo hyvästä tietenkään, mutta väkisin on semmonen olo, että tuskin tässä tilanne kummosempi olisi. Lyhyt luteaalivaihe tuskin olisi antanut tilaa kiinnittymiselle ja mikäli keltarauhashormonia ei ole riittävästi niin ehkä aikainen keskenmenokaan ei olisi ollut epätavallista.... Tiedä häntä, ei auta murehtia etukäteen. Sen kun vaan yön pikkutunteina muistais.. :)

Ja taas mennään...

Flunssa.

Eipä siitä sen enempää. Antibioottikuuri tais viedä vastustuskyvyn mennessään. Nyt ollaan sekä minä että mies saikulla kotosalla, siis parisuhteen laatuaikaa parhaimmillaan.

Paluu arkeen

Lomat lusittu ja tänään eka työpäivä takana. Yllättävän hyvin pääsi työn touhuun - ei kyllä paljon ole vaihtoehtoja kun kevätkiire näköjään jatkuu. Töitä tulee ovista ja ikkunoista.. Hyväpä niin, ei tarvi miettiä mitä tekis.

Loman aikana on tullut ajettua jotain lähemmäs 2000 km - istumalihakset ja selkä on ollut aika kovilla.. :D

Viherpeukalo syyhyää (paprikat ja chilit ovat hengissä, muuten!) ja kovasti on suunnittelun alla parveke. Pitää tänään ihan ajan kanssa suunnitella. :)

Tämmönen pikapläjäys tuli, nyt kotiin syömään!

Tilannekatsaus

Miljoona rauta tulessa ja tuntuu ettei mihinkään ehdi kunnolla keskittyä... Voipi olla, että blogin kirjoittelukin enemmän taukoaa tässä huhtikuun alkupuoliskolla. Suurin piirtein joka päivä jotakin menoa ja touhua. Ens viikolla on kyllä loma, mutta se yrittää olla tietokoneloma samalla! Kotona ollaan varmaan vain ensimmäinen loma-aamu ja muuten ympäri ämpäri Suomen maata.

Lyhyesti kuitenkin: kiertopäivä nummero 32 tänään takana, kuukautiset jossain hukuksissa.. Ovulaatiota en saanut kiinni missään vaiheessa. Kp:t 13-27 ei oikeastaan mitään sinnepäin viittaavaakaan tikuissa, toissapäivänä haamuviiva, mutta eilen ei mitään. Lämmöt heiluu ylös alas... Mitä ne kivut oli jos ei oviskipuja?? Ihmetyttää. Raskaustestinkin tein maanantaina ( :D ), odotetusti oli puhdas negatiivinen. Ei oikein oo aktiviteettia olllut makkarin puolella, niin ois ollut kyllä suoranainen ihme, jos positiivinen ois ollut.. Liekkö johtuu hiljaisuus tuosta kun ei sitä ovista saanutkaan kiinni, niin sit sitä koko ajan "varoo" mielessään, et koska se on ja mulla mieliala vaikuttaa muutenkin heti haluihin.. Äh, koittais nyt vaan ne menkat alkaa..!

Tuliko se sittenkin?

Eilen oli ihan järkyttävät (ovis?)kivut, eipä ole ennen ollut. Iskivät ihan yllättäen joskus illalla ja kesti puolisen tuntia. Ei kärsinyt juurikaan vatsalihaksia käyttää tai ylipäätään yrittää liikkua mihinkään, makasin vaan sohvalla ja hieroskelin masua... Ajattelin, että nytkö se ovis sitten tuli, mutta testit on näyttänyt ihan puhdasta negatiivista vajaa viikon päivät, niitä ennen oli yhtenä päivänä hailakka viiva, mutta ei muuta. Lämpö tänään vielä alhaalla, ehkä huomenna sitten jo noususuhdanteessa? Kiertopäivässä numero 26 mennään tänään, eli muutamia päiviä myöhemmin kuin aiemmissa kierroissa. Ärsyttää, kun ei tikuissa oo näkynyt mitään, aiemmin kuitenkin tullut jopa parina päivänä selkeä plussa...

Joku ihme ketutuskausi muutenkin menossa. Tänään aamulla otti päähän yks koiran ulkoiluttaja, joka jäi vaan pällistelemään koiransa kanssa kun tämä meidän uus tulokas on vähän haukkuherkkä (varmaan pelkojensa vuoksi). Vois vaan reippaasti jatkaa matkaansa, eikä jäädä odottelemaan, että me mennään ohitse yhen räksyttävän pikkukoiran kanssa! Hittolainen. Olishan tietty voinut ystävällisesti sanoa, että menkää vaan eteenpäin, mutta keskittyminen on siinä vaiheessa siinä hihnan toisessa päässä, joka pomppii ja hyppii miten sattuu.. Tuo vaan provosoi tätä haukkuvaa yksilöä, kun siihen jäädään ison koiran kanssa tuijottamaan. Eipä sitä tietty aina ihmiset voe ymmärtää, mutta vähän maalaisjärkeä pliis. (Ai niin, mehän ollaan kaupungissa...)

Yks asia mikä kanssa ottaa päähän, on se, että kun molemmat ollaan muualta kotoisin, niin täällä ei ole oikeastaan yhtään kaveria! Jos ei työkavereita lasketa. Mutta eipä niitä jaksa koko ajan katella. :D Koulukaverit ym. odottaa vaan, että tuun sit sinne heidän luo, kukaan ei koskaan tuu tänne! Kun asutaan niin kaukana ja blaa blaa, ei jaksa lähteä.. Rahaa riittää reissata ympäri maailmaa, mut ei pariin junalippuun?

Miehen kaverit taas asuu niin kaukana pohjoisessa, niin ymmärrän hyvin, että sieltä ei niin vaan lähdetäkään. Mutta parin tunnin junamatka tai vähän pidempi automatka on liikaa? Viimeksi kavereita käynyt täällä etelässä joku puoltoista vuotta sitten.. Ja sit kun koittaa järkätä jotain, niin aina tulee jotain muuta, ja tietty ensimmäisenä tippuu pois se kaukaisin vaihtoehto.. Löytyykö kohtalotovereita??

Mistä sitä saisi oikeita ystäviä aikuisiällä? Pitäis varmaan mennä takaisin kouluun..

Maanantai.....

Tiedättehän?

Viikonloppuisin valvoo yli puolenyön ja nukkuu miltei puoleen päivään.
Mitä tapahtuu sunnuntai-iltana? Uni ei tule.
Entäs sitten maanantaiaamuna? Joskus voi jopa nukkua pommiin..

Silleen alkoi meidän maanantai. Luojan kiitos on liukuva työaika, ehdittiin runkotyöajan puitteissa töihin, mutta silti otti päähän. Molempien kännykät herätti, mutta kun tykätään vähän torkutella... No, omasta loppui akku parin torkun jälkeen ja miehen kännykkä antaa aikansa torkuttaa, mutta jossain vaiheessa on enää vaihtoehto "lopeta". Miten järkevää?? :D Tietysti sitä vaan jatkaa sen napin painamista.. Yhtäkkiä kello onkin vähän vajaa kahdeksan.

Vauhdilla ylös, pisut ja pesut vuorotellen pienessä vessassa. Aamupalaa naamaan ja eväät valmiiksi (oi miksi niitä ei voi laittaa illalla...??), koirat pissalle ja tsädääm, putsaamaan autoa (perhanan lumisade)!! Mies oli siivonnut auton viikonloppuna ja piilottanut lumiharjan peräkonttiin. Lyhyeen työmatkaan meni luvattoman pitkän aikaa, kun puolet matkasta meni autojonon perässä himmaillen. Loppu hyvin, kaikki hyvin, töissä oltiin noin 50 min herätyksestä.

Jälleen kerran voi todeta: ei enää torkuttelua.

Koiratkin yleensä ovat "vähän" aktiivisempia heti aamusta, mutta ei tietenkään tänään. Kunnes sitten nousimme sängystä, voi luoja sitä ravin määrää. Alakerran naapurit varmaan tykkäs...

Kaiken lisäksi jumitin eilen salilla selkäni, se on ollut ihan pirun kipeä tänään! Helpottamaan päin, eli toivottavasti vaan lihasjumista kyse..

Aamuhärdellistä johtuen ei tullut mieleen pompata puntarille, viikkopäivitys tulossa huomenna.

Loppuun vielä ovulaation metsästyshuuto: OVIS, MISSÄ OLET? TUU JO!! (kp 23, ei viivan viivaa testeissä.)