Kummastakohan aloittaisin...
Tammikuun ensimmäinen päivä aloitan Kevyt -projektin, joka tulee omalta osaltani kestämään vähintään 31.3.2012 asti, mieluiten tietysti koko loppuelämän. Tavoitteena ei siis ole laihtua, vaan muokata omaa elämäntapaani sellaiseksi, että se vaikuttaa myönteisesti niin fyysiseen kuin myös henkiseenkin olotilaan. En ole ollut kroppaani tyytyväinen oikeastaan koskaan..! Vähiten viime keväänä, kun elopaino alkoi iloisesti numerolla 7.
Vielä vuonna 2005 keväällä painoin suunnilleen 57 kg (välihuomautus, pituuteni on noin 170cm). Painoindeksi oli tuolloin siis noin 19,7, mikä oli siis jopa alle suositellun 20-25 (tästä suosituksesta kyllä on niin monta rajaa kuin on lähdettäkin..). Pelasin tuolloin aktiivisesti pesäpalloa, joten kuntokin oli ihan ok. Juosta en kyllä osannut silloinkaan. :) Seuraavana kesänä tein kuukauden reissun Yhdysvaltoihin, eli säännöllinen treeni jäi ja tuon kuukauden aikana taisi tulla kuutisen kiloa lisää painoa. Kesän lopussa lopetin myös pesäpallon koulun takia. Paino nousi 66:een kiloon, painoindeksi 22,8 - täysin normaali.
Muutaman vuoden ajan paino keikkui 65-67 kilossa, välillä jopa oli alhaisempikin. Liikuttua tuli ainoastaan koulussa, tosin siellä 10h/viikko, mikä varmasti oli pelastukseni. Vuonna 2009 innostuin kuntosalitreenistä ja kävinkin silloin tällöin kuntosalilla. Lähin kuntosali oli kuitenkin tosi aneeminen, joten käynnit oli tyyliin kerta viikkoon tai harvemminkin. Välillä innostuin aloittelemaan juoksua, mutta se tyssäsi aina melko nopeasti. Enkkari tais olla reilu 10 min yhtäjaksoista hölkkää. :) Paino ei heilahdellut oikein mihinkään. Vuoden 2010 alusta liityin uudella paikkakunnalla, täällä Espoossa, Elixian jäseneksi ja rupesin käymään kuntosalilla aktiivisesti, 2-3 kertaa viikossa. Kesään mennessä paino tipahti jonnekkin 62 kilon kieppeille, mutta eihän se siellä kauaa pysynyt, vaan tuli loppukesästä jo takaisin. Syksyllä muutin lähemmäs kuntosalia ja kävinkin siellä erittäin aktiivisesti, parhaimmillaan kuusikin kertaa viikossa.
Paino junnaili siinä 67 kg:n tuntumassa, mutta ylläripylläri nykyisen suhteen alettua vuosi sitten, jäi kuntosalikin lähes kokonaan, kun piti henuuttaa kotona murun kanssa. :D Tämän vuoden keväällä heräsin siihen yli 70 kg:n elopainoon ja aloitin huhtikuun alussa dieetin, joka kesti heinäkuun puoleen väliin asti. Paino putosi virallisesta 70,6 kg:n aloituspainosta 61,6 kiloon, eli tiputusta tuli tasan 9 kiloa. Painoindeksi laski 24,4:stä 21,3:een. Tämä dieetti oli helpohko, noudatin Go Fat Go -dieetin ruokaohjeistusta hieman soveltaen ja kävin kolmisen kertaa viikossa kuntosalilla. Nuokin 9 kiloa on nyt hiipineet pikkuhiljaa takaisin ja eilen illalla paino vaatteet päällä 69,9 kg. Eli aika on taas tehdä jotakin. Yhteen asiaan menneessä syksyssä olen tyytyväinen, olen nimittäin useamman kerran kyennyt puolen tunnin (ja joskus ylikin!) hölkkälenkkeihin! Se on jotain niin uskomatonta! En olisi koskaan uskonut siihen pystyväni.
Mulla on vähän semmonen elämäntapa, että oon joko ON tai OFF. Jos syön terveellisesti ja kurinalaisesti, yleensä myös liikun aktiivisemmin. Jos taas ei oikein jaksa syödä hyvin niin ei oo myöskään motivaatiota liikkua. Jossain välissä elin illat karkkipussin voimin ja päivällä söin lihaisaa salaattia. Tervettä?? :D
Motivaatio sinällään salilla käymiseen ois kova, olen jo muutaman vuoden ihaillut lihaksikkaita naisia. Semmoinen laihaläski en halua missään nimessä olla! Olen mieluusti iso, jos olen lihaksikas. En halua olla ruipelo, jolla kuitenkin tursuaa jenkkakahvat housun kauluksesta. Pääpaino muutoksessa täytyy siis näkyä peilissä, ei niinkään siinä puntarissa.
Jotenkin tämä teksti vaan pulppuaa mun näppäimistöstä, en oikein tiedä mihin pitäisi lopettaa. Ehkä tähän. =) Täytyy varmaan palata asiaan vielä kun proggis alkaa ja selkeämmät tavoitteet on mielessä!
Nyt kuitenkin siihen toiseen aiheeseen: TJOT!!
Eilen vietimme murun kanssa romanttista 1-vuotispäivää syöden kotipizzasta noudettuja pizzoja ja juoden limsaa. :D Puhuttiin menneestä vuodesta ja myös tulevasta. Pohdittiin yhdessä myös, että mitä haluamme seuraavalta vuodelta. Puheissa oli kihlat (naimisissahan me ollaankin jo pankin kanssa :D ), sitten kun rahatilanne näyttää täydellisen vihreää valoa kunnon sormuksille (materialisteja.....) sekä myös se lapsen yrittämisen aloittaminen. Juteltiin sitten siitä vauvantekohommasta ja lopputuloksena päädyttiin siihen, että me nyt TJOTtaillaan. :) Miestä ei siis ole paljon näyttänyt ehkäisyhommat kiinnostavan ja kysyin ihan suoraan että mitä hän sitten ajattelee, jos lapsi saisikin alkunsa. "Noh, tulee sitten jos haluaa tulla" oli vastaus. Eli, mitä ilmeisemmin ehkäisy on nyt kokonaan pois pelistä ja katotaan kuinka käy sitten jos petihommat osuu tärppipäivien kohdalle. Onko sitten toinen ääni kellossa? Jos nyt niitä tärppipäiviä koskaan tässä saa selvillekään!
Ovulaatiota olen koittanut tikutella viime postauksen jälkeen päivittäin ja heikko on saalis:
kp 14: puhdas negatiivinen
kp 15: puhdas negatiivinen
kp 16: haamuhaamu, just erottui
kp 17: puhdas negatiivinen
Voi olla, että jos en torstaihin mennessä saa mitään järkevää testiin, niin jää tikuttelut loppukierrosta sitten väliin. Aamulämmöistä voin nyt sen verran mainita että melko tasaisesti ovat pysyneet noin 36,1-36,2:ssa, eli niidenkään perusteella ei ole ovulaatiota tapahtunut. Lämpö on noussut pari-kolme desimaalia ainoastaan kun mittaus viivästynyt useamman tunnin (viikonloppuaamuja). Että seuraillaan sitten niitä, jos ei tikuissa mitään näy ja tikuttelen sitten seuraavassa kierrossa uudestaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti